Kannattaa kuunnella toi biisi samaan aikaan kun luette tätä tekstiä. Tänään oli varmaan koko pohjankartanolla aika haikea olo. Kun aamulla menin kouluun, vastaan tuli ihan hirvee määrä itkeviä oppilaita, ja sit mulle selvis, että rinnakkaisluokkalainen poika oli menehtynyt maksasyöpään.. Ei voi oikein kuvailla, minkälainen tunne mulla sillon oli. En ehkä aluks uskonu sitä, mut sitte fysiikanluokassa viimestään kun aamunavauksessa kerrottiin että se oli oikeastikkin kuollu.. :'( Mulle tuli iha kamala olo. En oikee osannu ymmärtää, etten enää nää sitä. Vaikken tuntenukkaan sitä kovin hyvin, muistan hyvin mun aikeet mennä puhumaan sille joku päivä, tai sen miten se puhu poikien kanssa naisten iskutaktiikoista tai sen miten se aina jakso nauraa ja hymyillä vaikeasta sairaudesta huolimatta.. :'( Jos mulla oli tällänen olo, voin vaan kuvitella, minkälainen olo niillä oli, jotka oli ollu jaakon kanssa samalla luokalla 6 vuotta ja varsinkin vanhemmilla. Tän myötä sitä oppii arvostamaan elämää ja pieniä iloja. Meillä kaikilla on varmaan 10000 toivomusta, olla rikkaampi, olla suosittu, olla kauniimpi/komeampi, saada hyvät todistukset.. Syöpäpotilailla on vain 1 toive, tulla terveeksi. Jokaiselle meistä voi tulla syöpä. Siksi kannattaa iloita ennemminkin siitä että on terve, eikä käyttää aikaa murehtimiseen vaikka siitä, ettei omista uusinta iphonea.. Jaakon muistokirjassa ja facebookissa törmäsi moniin viesteihin siitä, että Jaakko jaksoi olla iloinen. Ja se oli ihan totta. En ikinä nähnyt häntä niin, ettei hän olis hymyillyt tai nauranut. Ne nauravat kasvot on piirtynyt mun mieleen ikuisesti, enkä varmaan unohda niitä ikinä. En vieläkään oikein ymmärrä, etten ikinä enää nää niitä. Elämä on epäreilua. Muut elää vanhaksi, muut elää näin lyhyen iän. Jaakolle oli kuulemman ollut tosi tärkeää, että kerkesi mennä ylä-asteelle.. :( Mä itken vieläkin, mutta uskon, että Jaakko on paremmassa paikassa. Pärjää siellä, missä ikinä ootkaan. Kuolit varmaan parhaalla mahdollisella tavalla, sängyssä kun koko perhe oli koolla. Kauheeta ajatella, että hävisit taistelun syöpää vastaan mutta ehkä näin on parempi, sua ei satu enään. Me kaikki ikävöidään sua.. ♥ Kiitos niistä kaikista hetkistä, jotka olit kanssamme. Jos näät tän, niin tiedäthän että kaikilla on tosi kova ikävä?
rest in peace ♥
Ethän pelkää pimeää, siel on monta kynttilää. Nuku vain jos väsyttää, vielä valvon vierellä.
Ja viimein sun matkaan, ei pääse saattajatkaan. Ja lohtu on mulle, että siellä on kaikki sulle..